perjantai 25. joulukuuta 2009




Rauhallista joulun aikaa. Muistakaa ulkoilla kaiken herkuttelun lomassa. Tässä Kaalepin mallia jouluaatolta.

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Joulun odotusta

Aloitettiin aamu metsäreissulla. Tavataan viikonloppuna mennä metsään heti auringon noustua, jotta maastopyöräilijät eivät ole vielä ehtineet sinne. Ei se ketään vahingoita, mutta saa paljon närää aikaan rähjätessään ja voi toki myös säikäyttää. Mutta aamulla saadaan viilettää metsässä rauhassa. Minä hissukseen talsien ja Kaaleppi pusikoissa rytistellen ja välillä hurjasti villinä juosten.





Sitten kotiin joulukortteja väsäämään, aina viime tingassa. Tiistainahan ne pitää saada postiin, jos meinaa selvitä halvemmilla kuluilla. Tänä vuonna korteissa lentelee lintuja.

Lintuja lentelee myös parvekkeen ovessa. Hain mallin jostain blogista, enpä nyt muista kenen kuvista tuon kopsasin. Piristävät kummasti! Takana näkyvät rumat rakennustelineet; meillä alkoi taloyhtiössä julkisivuremontti viime viikolla. Kohta peitytään huppuun ja ollaan siellä kesän loppuun saakka. Huoh.









Laitan tähän myös yhdestä korusta, jonka tein joku aika sitten. Ompelukone on myös surissut ahkeraan, mutta niistä kuvia tuonnempana, sillä ovat joulupukin konttiin meneviä. Ja niitähän ei sovi paljastaa etukäteen, ei.





Lopuksi terkut tontulta. Rauhaisaa joulun odotusta kaikille!


sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Olen tehnyt kasan koruja, laitoin niitä tänään myyntiin Huuto.nettiin. Myynnissä on myös äitini punomia hopeaketjuja. Koruja voi kysellä myös minulta suoraan.












Piina



Oma suosikkini on tämä Lapin kulta.



Papuketju 6mm hopeapalloilla



Ihanat korvakorut Swarovskin kristallineliöllä.



Kaikki äidin tekemät korut ovat 925 sterling hopeaa ja ketjut käsin punottuja.

lauantai 17. lokakuuta 2009




Sain männa viikolla tietää, että määräaikaisuuteni päättyy vuoden lopussa. Nykyinen työ loppuu siis. Päälimmäinen tunne on syvä pettymys, sillä en haluaisi lähteä työpaikastani -pidän siitä kovasti. Olen myös huolissani, sillä oman alani töitä ei juuri ole tällä hetkellä.

Mitähän seuraavaksi..?

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Sadetta ja myrskyä tänä sunnuntaina. Mukava päivä olla sisällä ja askarrella. Ostin eilisellä kaupunkireissulla joitain uusia helmiä ja mustaa silkkinauhaa. Toki niitä piti päästä testailemaan. Tuloksena hieman juhlavampia koruja valkoisen, mustan ja hopean sävyissä.

Sitten yritin pujotella helmiä silkkinauhaan, mutta eiväthän ne siitä läpi menneet. Eikä minulla ollut mustaa ohutta nauhaa siihen vierellä kulkemaan, joten vaaleanpunainen sai kelvata. Ja ihan hyviähän noista tuli.

Hieman on vielä opettelemista uuden kamerani kanssa, jotta värisävyt näkyisivät oikeanlaisina.











Tässä vielä kuva yhdestä vanhemmasta tekemästäni korusta, jota en ole tainnut täällä esitellä vielä. Koru matkasi jo aikoja sitten uudelle omistajalleen, mutta kuva pilkisteli tiedostoista.





Kaaleppi ottaa levon kannalta silloin kun emäntänsä askartelee..


sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Kynttilöiden aikaa




Syksy on tullut ja se tuntuu paitsi väsymyksenä ropassa, niin tarpeena poltella kynttilöitä. On ihanaa kietoutua iltaisin vilttiin ja olla vaan, ihan luvan kanssa elpyä raskaista työpäivistä joita on viime aikoina riittänyt.

Täksi talveksi harkitsen ostavani kirkasvalolampun kotiin, sellaisen jonka valoon voi herätä. Jos siitä olisi vaikka apua tähän väsymykseen, joka ei johdu pelkästään töistä vaan myös siitä vähenevästä valosta.


Käsityöt ovat seisoneet kaapissa. Pari mekkoa olen ommellut, joista toinen lähti talosta niin nopeasti, etten ehtinyt sitä kuvaamaan. Toisesta on kuva tässä. Kaava on Ottobren Nirunaru-mekko ja koko 68cm, ihan pienelle siis. Lähes samanlainen on vilahtanut täällä aiemminkin.





Lähitaloissa on ollut pihakirppiksia ja olen tehnyt kivoja löytöjä. Tämä kaunis kynttilälyhty lähti mukaan ihan parilla eurolla ja on lämmittänyt mieltä ikkunalaudalla siitä lähtien.





Lisäksi aivan super-hyvät löydöt olivat nämä kaksi laukkua, joista toinen on ehta Longchamp. Kehtaanko sanoakaan, että hintaa näillä kahdella laukulla yhteensä oli alle kympin!





Mummi on tällä hetkellä sairaalassa. Vaikka tiedän, että hän on hyvissä käsissä, tuntuu pahalta kun en pääse häntä katsomaan. Hän asuu toisella paikkakunnalla ja meno sinne on hankalaa ilman autoa.

Parane pian, rakas Mummi!


lauantai 1. elokuuta 2009

Kirppislöytöjä

Ihania kirpputorilöytöjä lähikirppikseltä, joten täytyy heti esitellä. Laseja on yhteensä n. 1,5 tusinaa, eivät mahtuneet kaikki kuvaan. Eniten olen ihastunut noihin "pallolaseihin" -tietäisikö kukaan niiden nimeä? Ovat ilmeisesti kuitenkin Riihimäen lasin valmistamia.

Viola-juustolasit ostin, koska muistin ystäväni keräävän niitä -muistin kuitenkin väärin. Ne löytävät ehkä tiensä omaan kirppispöytääni sitten joskus. Katsotaan.

Kukalliset lautaset ovat jotain englantilaista sarjaa. Olivat vain niin kauniita, etten voinut jättää niitä sinne. Noita Arabian sinivalkoisia kerään, Aika vähän niitä olen raaskinut ostaa, sillä hinnat ovat yleensä taivaissa, vaikkei tuo mikään suosituin sarja olekaan.











Lisäksi löysin toisella kirpparikäynnillä 2 ihanaa pellavaista pöytäliinaa ja kahvikuppeja, joista ehkä kuvia tuonnempana.

tiistai 14. heinäkuuta 2009




Loman ihanuutta; aamukahvit parvekkeella. Samalla kirjoitin kirjeen Mummille. Hän onkin ainoa, jonka kanssa vielä kirjoitellaan kirjeitä ihan käsin. On ihanaa, kun postiluukusta kolahtaa käsin kirjoitettu kirje tai kortti. Mihin katosi vanha kunnon kirjetoveruus?


tiistai 23. kesäkuuta 2009

Juhannus vietettiin Kotkassa. Ilmat suosivat ja oli tosi mukavaa kaikin puolin. Hyvää seuraa, maistuvaa ruokaa ja juomaa. Kaalepillekin oli kavereita; koiria oli seurueessa yhteensä neljä ja kaikki sulassa sovussa keskenään.

Tässä kesämies nauttii auringosta. Uimaan Kaaleppi ei uskaltautunut, vaan tyytyi hörppimään merivettä..







sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

On mennyt aikaa viime vierailusta. En edes muista, mikä kirjasin mulla oli käytössä. Nyt tulee sitten todennäköisesti aivan uuden näköistä tekstiä.

Toukokuussa oli viikko lomaa ja piipahdin Varsovassa äidin ja isän luona. Oli tosi ihanaa, Varsova yllätti positiivisesti. Heinäkuussa pidän toisen lomapätkän. Silloin pysyttelen kotimaisemissa.

Kesä toi sisustusinnon. Normaalisti se tulee keväisin, mutta tämä kevät on ollut niin väsyttävä, ettei ole huvittanut. Tänään sain valmiiksi tilkkupeiton Kaalepin pedin suojaksi. Tilkut on jämäkankaista; siinä vilahtelee keväällä valmistuneita tunikoita. Välissä on paksu vanu ja takana puna-valkoinen ruutukangas, joka on äidin vanhasta verhosta.









Pöytävanhus sai uuden liinan. Tämän tekeminen on kestänyt, sillä en millään ole jaksanut aloittaa vinonauhaprojektia. Tänään sitten leikkasin reilut 4m nauhaa ja siitä tuli liian kapeaa mun vinonauhan teko laitteeseeni. Se oli sitten taiteltava käsipelillä. Oli melkoisen hikistä hommaa. Mutta tuohon kankaan sävyyn ei ollut saatavilla valmista vinonauhaa. Lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, paitsi toivottavasti kukaan ei kurkkaa nurjalle puolelle, sillä tikki hyppelee miten sattuu. Joskus vielä maalaan pöydän jalat valkoiseksi.









Ostin kirpparilta parisen vuotta sitten vanhan sivupöydän. Ikää en osaa arvioida, mutta siihen ei ole käytetty nauloja, vaan liitokset on tehty puutapeilla. Pöytä oli ostaessa tumman oranssi. Äiti poisti siitä viime kesänä maalit kuumailmapuhaltimen avulla ja siitä asti se on odotellut mun kellarissani. Viime viikonloppuna kannoin sen sisään ja annoin maalisudille kyytiä. Olen tosi tyytyväinen lopputulemaan. Pöytä istuu paikalleen hyvin.





Lisää projekteja. Ostin nettihuutokaupasta puuhelmistä tehdyn oviverhon. Työpaikan huoltomies ystävällisesti sahasi leveydestä hiukan pois ja eilen ripustin sen paikoilleen parvekkeen oveen. Idea olisi, että se estäisi edes suurimman osan amppareista lentämästä sisään. Niitä kun tuntuu tänne eksyvän. Ajattelin spraymaalata verhon valkoiseksi, kun tuo sininen on suoraan sanoen aikasta ruma. Toisaalta..se on myös melko huomaamaton; valkoisena se on eri tavalla näkyvillä. Maalaisinko...?








Saksassa asuva hyvä ystäväni muisti mua syntymäpäivänäni: 10:tä eri makua Ritter Sportia, yhteensä siis kilo suklaata! Arvatkaa montako on jäljellä nyt kun neljä päivää on kulunut paketin vastaanottamisesta? Voin sanoa ettei montaa. Ystäväni tuntee minut hyvin.





Iloista juhannuksen alusviikkoa kaikille!

maanantai 11. toukokuuta 2009







Eilen tein itselleni tämän tunikan satiinikankaasta, joka seisoi kaapissa lähes vuoden. Hihoihin löytyi kiva kangas Eurokankaan palalaarista. Kaava on suurennettu Farbenmixin Hannahista, käytin hieman omaa t-paitaani mittausapuna. Olen yllättynyt, kuinka kiva tästä tulikaan. Päällä tämä on tosikiva! Pituutta on reilusti, puoleen reiteen.

Alla kuva pari viikkoa sitten valmistuneesta tunikasta, joka meni ystävän lapselle. Kangas on Joel Dewberryn Kokeshi Dolls, eikös olekin tosi veikeä?

Kaksi päivää töitä ja sitten alkaa puolentoista viikon loma. En millään enää jaksaisi odottaa. Veli tulee hakemaan Kaalepin hoitoon ja mä lennän Varsovaan äidin ja isän luo viikoksi. Oioioi, tulejo torstai!




torstai 16. huhtikuuta 2009




Värkkäsin koruja tänään. Vihreä ja punainen ovat helmiäistä ja pujoteltu joustolankaan. Muissa on lasihelmiä, vuorikristallia, ruusukvartsia ja makeanveden helmiä. Ne on tehty vaijeriin.

tiistai 14. huhtikuuta 2009










Kyllä vapaat ovat sitten ihania. Saisi olla useammin. Käytin vapaan ajan hyvin hyödyksi paitsi ulkoilemalla (ei-niin-hyvissä-säissä-kun- luvattiin) että ompelemalla muutaman mekon vanhalla tutulla kaavalla. Pidensin sitä vain hiukan. Oma suosikkini on tuo Joel Dewberryn Sparrow -kankaasta ommeltu mekko. Nuo linnut ovat vain niin hurjan symppiksiä.

Uusi tuttavuus oli Oululainen käsityö-verkkokauppa PeeKaa.
Sieltä saa kivaan hintaan tilattua ihania kankaita ja toimitus on hurjan nopea. Pallokankaat ovat sieltä.

Lisäksi innostuin ompelemaan jämäpaloista tilkkuja, joista ajattelin tehdä Kaalepille peiton tai itselle pussilakanan. Tai vaikka molemmat, sillä koossa alkaa olla aikamoinen pino. Tausta täytyy tietty laittaa yksivärisestä kankaasta; muuhun mun kärsivällisyyteni ei riitä.





Loppuun vielä kuva suloisesta kummitytöstäni ja joskus täällä aikaisemmin vilahtaneesta mekosta. Vähän on vielä pienelle reilu, mutta parempi näin päin, onpa tilaa liikkua.