Sadetta piisaa tänä sunnuntaina. Aamusta iltaan. En ole vieläkään saanut aikaiseksi hankkia kunnon sadehousuja ja sadattelen sitä joka kerta kun kastun Kaalepin kanssa lenkkeillessäni. Nyt kyllä menen ensi viikolla kauppaan kun syksykin tulee.

Hiljaista on ollut tämä blogin pito viime aikoina. Muutama viikko meni sairastaessa. Aina kun palasin töihin, olin seuraavana päivänä taas kipeä. Mutta nyt on lenssut selätetty ja elämä hymyilee taas. Paitsi kun sataa.

Ompelukone pölyttyy. Sain mä sentään ommeltua jo aikoja sitten leikatut sohvatyynyn päälliset. Ihanaa Laura Ashleyn pallokangasta, jonka bongasin Eurokankaan korista heinäkuussa. Kangas näyttää jotenkin läikikkäältä tuossa kuvassa, mutta ei ole sitä luonnossa. Olen onnellinen uusista päällisistä.


Muuten en sitten olekaan juuri käsitöitä tehnyt. Kaivoin äsken kaapista viime talvena aloittamani kaulaliinan ja sen ajattelin kutoa nyt vihdoin valmiiksi. Novitan petroolinsinistä Teddy-lankaa. Tulee pitkä kaulaliina ja leveyttäkin piisaa. Sellainen, johon on ihana kietoutua pakkasilla. Viime talvena niitä pakkasia ei juuri ollut ja kai tämänkin kutominen ei siksi motivoinut. Toivotaan parempaa talvea.

Olen suuuuurkea kutoja ja ainoa, jota osaan tehdä, on kaulaliina ja eriparia olevat villasukat. Olen muutenkin käsitöissäni sellainen, että heti-nyt-valmista-kiitos. Yksinkertaisia juttuja siis teen.


Leikitäänkö, pliis?


No rapsuta sitten ainakin, jookos?


Rapsutatko, jos pyydän oikein kauniisti?

Sain eilen kaikki suosikkiblogini katoamaan oudosti blogiluettelostani. Harmittaa.
Aivan kuin piristykseksi, toi posti tänään tämän ihanaisen neulatyynyn, jonka tilasin Etsystä.
Aivan kuin karkki, eikö?


Pari mekkoa on taas syntynyt vanhalla tutulla kaavalla; tässä yksi niistä. Nyt yritän jättää tuon kaavan rauhaan. Minulla on paha tapa juuttua yhteen ja samaan...

Sain tänään kuvattua muutamia tekemiäni koruja. Suurin osa koruista on lähtenyt heti valmistuttuaan matkaan ja kuvaaminen on unohtunut kokonaan. Nämä lojuvat joko laatikon pohjalla tai ovat omassa käytössä. Kuvien laatu on mitä sattuu, sillä omaan vain surkean 4 megapikselisen pokkarikameran. Haaveissa on puoliautomaattinen järjestelmäkamera, mutta niin - vain haaveissa. Ne nimittäin maksavat enemmän kuin kupeessa on kaivamisen varaa. Mutta, tässä näitä siis.

I got around to photograph some on the jewels I've been making. The quality of the pictures is bad, because I only have a 4 megapixel's pocket camera.

Ekassa kuvassa on kaulakoru, jonka tein itselleni vaijeriin lasihelmistä. Pituutta tuolla on n. 65 cm. Myönnän, että koruun innoitti Paula Nummelan Candy-kääty. Kiitos inspiraatiosta, Paula (joka et varmaan tätä näe, mutta kuitenkin).

In the first picture there is a necklace I made for myself. It's made to a wire from glass beads. Lock is silver plated. I got the inspiration to this from Paula Nummela's Candy-necklace.



Tässä muutama rannekoru, myöskin vaijeriin tehty. Koruissa lasihelmiä, joissain vuorikristallin ja ruusukvartsin siruja sekä hopeoidut lukonosat. Nämä ovat jäänet tuonne laatikon pohjalle roikkumaan, keltaista lukuun ottamatta - se on käytössä. Muihin en ole oikein tyytyväinen; tökkivät jostain syystä.




Tässä on kaulakoru, jonka annoin siskolleni. Siinä on vuorikristallia, lasihelmiä ja lukkona hopeoitu salpalukko. Pituutta silläkin on n. 60 cm. Tuohon olen itse tosi tyytyväinen ja vähän himotti pitää se omassa käytössäni. Onneksi sisko kuitenkin piti siitä.

Here's a necklace I gave my sister, she loved it.



Tässä viimeisessä kuvassa on äitini minulle tekemiä aitoja hopea rannekoruja. Ketju on Oili-ketju ja nuo joissa on kristalleja, niissä on Oilia ja muinaisketjua (jos muistain oikein; en itse ole mikään ketjuekspertti). Kristallit ovat Swarovskia. Suosikkeja kaikki ja kovassa käytössä!

Here's sterling silver bracelets my mother made for me. Stones are Swarovski crystals. I love all of them!