Loman loppu.

Loma loppuu, ilmassa on haikeutta. Ei minua töihin paluu pänni, mutta jään kaipaamaan näitä myöhäisiä kesäiltoja kun ollaan pimeän rajamailla. Silloin meidän takapihan pikku puistossa alkaa elämä. Siilin poikaset viipottavat ruuan haussa, kanit ovat samassa puuhassa. Minä istun penkillä hiljaa niitä katsellen, niin pitkään kun mitään näen. Sitten tulen kotiin, eikä vieläkään ole kiire nukkumaan. Tätä minulla tulee ikävä, kun maanantaina alkaa arkiaamun herätykset.

Mökkigrilli

Pappamme oli taitava käsistään. Hän rakensi mökin takapihalle kiven päälle grillikatoksen, joka on edelleen käytössä. Itse sytytin sen tänä kesänä ensimmäistä kertaa yksin ja hihitin onnellisena erämies"taidoilleni".

En muista olenko kertonut, mutta mökki on siis papan vanha sukutila. Hän syntyi siellä. 1970-luvulla mökkiä laajennettiin perus omakotitalon kokoiseksi ja 1980-luvulla mummi ja pappa muuttivat sinne pysyvästi.

Papasta on aika jo jättänyt ja mummi asuu läheisessä kylässä, kun talo kävi liian raskaaksi hoitaa. Nykyään talo on meillä mökkinä; vanhemmillani ja meillä neljällä sisaruksella. Se on kovin rakas koko perheelle.

Mutta, tässä siis kuvia grillistä. Viirikuva on viime kesältä, kun vietimme 4-kymppiseni mökillä.




Ja näin voi käydä, jos edellinen grillaaja on viskannut hiiltyneet makkarat grilliin ja jättänyt siivoamatta. Kaalepin onni.

Lomalla

Mä viettelen viimeistä lomaviikkoa. On tullut mökkeiltyä, vietetty aikaa Kotkassa ja välillä kotonakin. Ei pakollisia menoja, juuri niinkuin lomalla kuuluukin.

Eilen palattiin viikon mökkireissulta ja kämppä on kuin pommin jäljiltä. Kaikki mökkikamat (ja sitä oli paljon) keskellä olohuoneen lattiaa. Siivoan kun jaksan.

Mökillä oli ihanaa. Siivosin pihaa, lämmitin saunaa, kuuntelin sitä uskomatonta hiljaisuutta. Kaalepin kanssa käytiin joka päivä läheisellä vuorella samoamassa ja mustikassa. Paikassa on upeaa vanhaa ikimetsää, jossa oli mustikkaa vaikka possuille jakaa. 10 litraa sain kerättyä talven varalle ja mustikkakausihan on vasta alkanut. ;-) Illat venyivät myöhään, lueskelin tai kudoin. Luin uusimman Harry Holen ja muutaman piponkin sain kudottua talven varalle. Telkkua tuli katsottua hyvin vähän.

Hieman pelkäsin kummituksia, pimeänpelkoinen kun olen. Onneksi mulla oli Kaaleppi turvana.

Mökkireissun päätteeksi ajeltiin vielä Kotkaan pariksi yöksi veljen pesueen luokse.

Tässä hiukan kuvasaastetta. Kuvat ovat sekalaisessa järjestyksessä, mutta anti olla. Mulla on muuten kamerassa uusi objektiivi, jota en osaa vielä käyttää.