
Tuulettelin eilen täkkiäni parvekkeella kaikessa rauhassa, kun täkille lensi talitiainen keikistelemään. Tai ainakin mun lintutietämykselläni (mikä on surkea) se näytti talitiaiselta.
Hetken päästä se lensi pois ja palasi kaveri mukanaan. Ei mennyt kauaakaan, kun lintuja oli peitolla ainakin viisi. En tiedä mikä niitä peitossa viehätti, jotain ne nyppivät (koiran karvoja varmaan). Niitä oli tosi kiva katsella.


Innoistuin tänään tekemään pari korua itselleni. Syksyisiä; molemmissa on vihertäviä sävyjä. Olen kaivannut hieman näyttävämpää rannekorua, sellaista jonka voisi pukea juhliin. Äidiltä jo tilasin itselleni hopeisen krokotiiliketjun (?), mutta sen valmistumista odotellessa nämä käyvät hyvin. Ei niin, että juhlia olisi lähiaikoina tiedossakaan.
Kaksi viikkoa sitten olin Irlannissa hyvän irlantilaisen ystävän häissä. Häät olivat Mullingarissa, co. Westmeath:ssä, keskellä Irlantia. En ole varmaankaan täällä kertonut, että asuin Irlannissa vuodet 1997-2001. En ole vieraillut siellä lähtöni jälkeen, mutta oli hienoa huomata, että jotkut ihmissuhteet säilyvät vuosienkin saatossa, vaikka ei suuremmin oltaisiinkaan tekemisissä.
Minulla oli silloin Irlannissa "adoptio-perhe" maalla (itse asuin Dublinissa), jossa vierailin lähes joka viikonloppu. Nyt naimisiin mennyt morsian on tämän perheen nuorin tytär ja hyvä ystäväni -niinkuin koko perhe on.
Lupasimme puolin ja toisin, ettei tällaisia 9 vuoden katkoja tapaamiseen enää tulisi. Seuraava Irlannin matka ajoittunee toukokuulle, sillä silloin on tiedossa uudet häät.


Lopuksi kuvat ennen ja jälkeen. Ostin kirpparilta 50 sentillä tämän paitapuseron hirvityksen ja tein siitä hamosen 3,5 vuotiaalle Nuppu-tytölle. Kyllä kannatti. En saa kuvan sävyjä oikeanlaisiksi. Luonnossa pohjakangas on kaunis lila.

Ystävän lapsi sai kuplamekon. Siinä on kuulemma hyvä tanssia, hih.
Minusta on ihanaa lukea aina muiden kirpparilla bongattua -postauksia. Kateellisena katselen mitä kaikkea ihanaa on taas löytynyt. Minä harvemmin muistan löytöjäni kuvailla, vaikka ahkerasti kirppareita ja nettihuutokauppoja koluankin. Nyt kuitenkin sain aikaseksi kuvata muutaman viimeksi löytämäni aarteen.. Huuto.netistä löysin tuon ihanan vanhan pyyhenaulakon, sori huonosta kuvasta. Väri on ihana!! Joskus sitten tuo löytää paikkansa keittiöstä; sitten kun mulla sellainen on tuon pahaisen keittokomeron sijaan. Nyt taidan naulata sen makkarin seinälle korunaulakon virkaa toimittamaan. Tai nyt.. no sitten kun makkarissa ei enää remppatyypit heilu vesivahingon jälkiä korjaamassa.

Samaisesta paikasta, vaikka eri myyjältä, löysin tuon iiihanan Cath Kidstonin nappirasian. Siellä säilytän, noh, nappeja.
Kangasvarastoni on kasvanut näillä muutamalla vanhalla ihanuudella. vasemman puolinen patjaraita luultavasti jatkaa matkaansa äidin puusohvalle, mutta noista kahdesta muusta kehittelen jotain kivaa. Saas nähdä. Aika mukavasti nuo sininen ja keltainen kangas sointuu toisiinsa, nyt kun ne on vierekkäin.
Alimmassa kuvassa oleva vanha Tampellan kangas oli just passelin kokoinen mun pöydälleni. Päärmeetkin oli valmiina ja kangas puhdas sekä silitetty. Suoraan käyttöön siis. Tiedän, taitokset näkyvät, mutta nyt juuri en jaksa välittää.

Ihanaa viikonloppua kaikille (jos tätä nyt joku käy lukemassa)! Illalla mennään ystävien uutta kotia katsomaan. Kaaleppikin pääsee sinne pihalle kirmailemaan. Kivaa!
Olen ollut laiska ompelija koko kevään. Korujakaan ei ole syntynyt, ei ainuttakaan. Ottaa tosiaan päähän tuo julkisivuremontti; kaikki paikat on pölyssä ja sisällä on pimeää. Ei kovinkaan luovuteen kannustavaa. Nytkin on asunnossa 30 astetta lämpöä ja happivaje. Voi Kaaleppi raukkaa. Mä itse olen flunssassa, joten en paljoa jaksa olla sen kanssa ulkonakaan. Yritän kyllä mahdollisimman paljon, jotta toisen ei tarvitse kärsiä kuumuudesta.
Mitä mä tässä valittelen.. Juurihan olin lomalla. Oikeastaan oli tarkoitukseni tulla tänne ja laittaa mukavia kuvia Varsovasta, josta palailin viime viikolla (ja tosiaan; toin tuliaisiksi tämän flunssan). Olin reissussa veljeni kanssa ja oli kivaa, vaikkei säät nyt suosineetkaan. Vettä satoi päivittäin ja kylmäkin oli. Silti ihanaa kun ei tarvinnut katsoa kelloa ja sai olla rennosti.
Varsovassa oli kevät jo pitkällä. Tulppaanikuva on oikeasti siskon ottama; hän oli siellä viikkoa aiemmin. Säät suosivat siskoa paremmin.




Tuossa pubissa OIKEASTI kasvaa puu. Kävimme sisällä varmistamassa asian. Pubin omistaja tiettävästi haluaa suojella puuta, eikä suostu sitä kaatamaan. Korjatkaa, jos jollain on parempi tietämys asiasta..
Vanhempien koira, Rose, täyttää elokuussa 9v. Rose nauttii Varsovalaisena olosta, mutta odottaa innolla myös kesäistä Suomen lomaa.
Kotiin tultaessa oli lentokoneesta kauniit näkymät.

Aikaa on jo kulunut, mutta silti.. Nuku rauhassa Ada-kulta.