Kesää

Kesä on lähtenyt kivasti käyntiin. Mukavia kesäjuhlia; kummilasten ja ystävän synttärikemuja, koirapuiston kesäpileet ja ihanaa hellettä. Paljon oleilua ja luonnossa liikkumista.

Alkuviikosta olin pelaamassa pesäpalloa pitkästä aikaa. Oli aivan mielettömän hienoa, mä rakastan sitä peliä. Pelit jatkuvat kerta viikkoon aina maanantaisin; mä olen niin innoissani. Hieman on tällä viikolla ollut paikat kipeänä, mutta paljon vähemmän kuin odotin.

Tiistaina oltiin Vartiosaaressa työporukan kanssa kehittämispäivää viettämässä. Meillä on tosi hyvä tiimi, saadaan asioita aikaan ja kaikki hyvässä sovussa. Osan kanssa ollaan ystäviäkin ja tavataan muutenkin kuin töissä. Laitoin tuohon linkin Vartiosaaresta, ainakin mulle se oli uusi tuttavuus. Saari on yllättävän suuri (82 ha). Sinne ei ole Laajasalosta venekuljetusta, joten soudimme kapean salmen yli. Vartiosaaressa on 57 huvilaa, joista suuri osa on Helsingin kaupungin omistuksessa. Niin myös se kaunis kaunis puuhuvila, jossa me olimme. Näin itseni jo asumassa siellä kesät, valitsin makuuhuoneenkin. ;)

Hyvä ystävä muutti Malesiaan maanantaina. Tosin onneksi vain kesän ajaksi. Ikävä on silti jo nyt, Kurkiemo. Terkkuja vaan; nauti, elä ja koe kaikkea ihanaa. Palataan taas pian. Nörteille kiitos Skypestä ja Facebookista!

Mulla alkaa kesäloma kolmen viikon päästä. Nyt alkavat jo aamut olemaan kankeita, en tahdo millään päästä ylös. Henkisesti en vielä suuremmin loman perään haikaile, töissä on ollut mukavaa. Mutta kyllähän sitä taas loman jälkeen jaksaa paremmin. Suuremmin en ole lomaani suunnitellut, paitsi että yhdeksi viikoksi olen vuokrannut auton ja silloin suuntaan Kaalepin kanssa mökille

Toivottavasti pääsen myös merelle, sinne mulla on ikuinen kaipuu -merikaupungin tyttö kun olen. Olen pienestä pitäen istunut veneessä ja oppinut rakastamaan merta. Lapsuuden kesälomat vietettiin saaristossa telttaillen, arki-iltoinakin käytiin veneajeluilla. Meillä ei ollut autoa, vaan oli vene. Isäni on aina ollut kalamies ja mä olin usein hänen kalakaverinsa. Jo alle kouluikäisenä olin mukana kalareissuilla. Aikuisiällä veneilymahdollisuudet ovat olleet vähäisiä, mutta kaipuu kytee.


Lomailen nyt kolme viikkoa, säästän loput kaksi tammikuuhun jolloin lennän veljen kanssa Uruquayhin äidin ja isän luokse.

Kuvat ovat vähän sekalaisia, kutein usein ovat. Ensimmäinen on vappupiknikiltä Viikin kallioilta. Kaaleppi söi omia eväitään.


class="separator" style="clear: both; text-align: center;">