Olen 90-luvun alusta asti kerännyt yhteen muistikirjaan muiden kirjoittamia runoja, riimejä ja laulujen sanoja -niitä tärkeimpiää ja koskettavimpia. Kirja on ollut hyllyssä muiden takana muutaman vuoden ja olin ehtinyt unohtaa sen olemassaolon täysin, kunnes viime viikolla sen taas löysin.
Suurin osa kerätyistä runoista liittyi päättyneisiin parisuhteisiin ja kaipaukseenkin, mutta oli siellä iloisempiakin muistoja ja runoja jotka vain muuten koskettivat tavalla tai toisella.
Esimerkiksi tämä pätkä irlantilaisen Samuel Beckett:n runosta on todella kaunis:
"Perhaps my best years are gone. When there was a chance of happiness. But I wouldn't want them back. Not with the fire in me now.”
En koe sitä tässä iässä kovinkaan henkilökohtaiseksi, mutta voin kuvitella ajattelevani noin muutaman kymmenen vuoden päästä.
Toinen koskettava runo on myöskin irlantilaisen kirjoittama; se on W.B.Yeats: He wishes for the cloths of heaven.
"Had I the heavens' embroidered cloths,
Enwrought with golden and silver light,
The blue and the dim and the dark cloths
Of night and light and the half-light,
I would spread the cloths under your feet:
But I, being poor, have only my dreams;
I have spread my dreams under your feet;
Tread softly because you tread on my dreams."
Ei mulla muuta tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti